Ali Hajoun Engineering Agility korostaa, että ketterä laitekehitys syntyy palautteeseen perustuvasta, inkrementaalisesta oppimisesta – ei mallien mekaanisesta kopioinnista.

Ali Hajou :n kirja Engineering Agility ilmestyi juuri ennen joulua, ja sain sen itse luettavakseni joulun aikaan. Kirja käsittelee aihetta, josta keskustelen usein asiakasympäristöissä:
mitä ketteryys Agile Manifeston arvot ja periaatteet todella tarkoittavat laite- ja fyysisten tuotteiden kehityksessä.
Ketterässä laitekehityksessä ei ole yhtä ainoaa oikeaa mallia. Joissain tilanteissa kahden viikon sprintit toimivat hyvin myös hardiksen parissa. Toisissa taas esimerkiksi Kanban on luontevampi lähestymistapa, erityisesti silloin kun kehitystä rytmittävät ulkoiset tekijät, kuten prototyyppien valmistus, testaus tai toimittajista riippuvat odotusajat.
Oleellista on ymmärtää miten kehitys toimii nyt, ja miten sitä voi ketteriä ajatuksia soveltamalla edelleen kehittää niin, että palautesyklit ja läpimenoajat lyhenevät, ja suoritusteho (throughput) kasvaa.
Juuri tästä syystä Hajoun kirjan lähtökohta on mielestäni erityisen osuva. Kirja ei lähde liikkeelle siitä, mikä framework tulisi ottaa käyttöön, vaan siitä, miten ketteryyttä tulisi ymmärtää laitekehityksen kontekstissa:
Monissa organisaatioissa agile laitekehitys tulkitaan edelleen liian kapeasti. Käyttöön otetaan kahden viikon sprintit, mutta syklin lopputulos ei tuota todellista palautetta: ei tietoa siitä, toimiiko tehty ratkaisu vai ei. Kehitystä rytmitetään kalenterin mukaan, ei oppimisen mukaan.
Yksi ketteryyden ydinasioista on palautesyklien nopeuttaminen. Laitteistokehityksessä tämä ei tarkoita automaattisesti lyhyempiä syklejä, vaan oikeanlaista palautetta oikeaan aikaan:
Vasta kun palautetta syntyy aidosti ja säännöllisesti, voidaan arvioida, miten syklejä voidaan realistisesti nopeuttaa. Tässä vaiheessa agile hardware alkaa toimia oikeasti.
Agile ei tarkoita sitä, että kaikki olemassa olevat prosessit hylätään ja hypätään suoraan uuteen malliin. Tämä on myös yksi Hajoun kirjan keskeisiä teemoja. Kyse on siitä, miten ketterää ajattelutapaa sovelletaan oikein laitekehityksen todellisuudessa, niin että siitä syntyy todellisia hyötyjä eikä vain uusi terminologia.
Tämä ajattelutapa on yhteinen sekä Alille että minulle. Olemme molemmat tehneet käytännön muutoskonsultointia SPCT-rooleissa laitekehitysympäristöissä, joissa ketteryyttä on sovellettu vaativiin, monialaisiin kokonaisuuksiin. Kun Ali työsti kirjaansa, annoin hänelle luvan viitata tutkimuspaperiini, ja on hienoa nähdä kirjassa viitteitä siihen.
Kun laitekehitys muutetaan inkrementaaliseksi, on keskeistä määritellä inkrementit siten, että ne perustuvat todelliseen palautteeseen. Tällöin perinteiset, vesiputousmalliin nojaavat milestone-rakenteet eivät enää sovellu tekemisen ohjaamiseen. Tutkimuspaperissani “Piloting Lean-Agile Hardware Development” kuvasin yhden tavan, jolla perinteinen milestone-raami voidaan muuttaa ketterää laitekehitystä tukevaksi hyödyntämällä Key Decision Pointteja ja synkronointipisteitä.
AI-menetelmien, automaation ja tuotantoteknologian kehittyminen kiristävät tätä vaatimusta entisestään.
Kun markkinat odottavat lyhyempiä läpimenoaikoja, myös R&D:n on muututtava. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi agile laitekehitys saa nyt yhä enemmän jalansijaa ja miksi yhä useammat yritykset aloittavat konkreettisia kokeiluja.
Maailman muuttuessa yhä epävarmemmaksi Euroopassa tarvitsemme tehokkaampia ja joustavampia tapoja kehittää ja valmistaa tuotteita. Agile hardware ei ole hopeluoti, mutta se tarjoaa kestävän vastauksen siihen, miten oppimista ja päätöksentekoa voidaan aidosti nopeuttaa.
Suosittelen Ali Hajoun kirjaa Engineering Agility kaikille, jotka ovat aloittamassa matkaa ketterän laitekehityksen parissa tai harkitsevat sitä.
Kirja sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä eri yrityksistä ja avaa konkreettisesti, miten ketterää ajattelua voidaan soveltaa laitekehityksen todellisuudessa.
Jos ketterä laitekehitys, palautesyklien parantaminen tai R&D:n uudistaminen ovat teillä ajankohtaisia, olen mielelläni keskustelukumppani.